keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Bangkok


Terveiset Bangkokista! Aikani täällä alkaa pikkuhiljaa olla ohi, ja matkani jatkuu kohti määränpäätäni Balia. Takana on mitä mahtavimmat kolme päivää, enkä malta odottaa mitä loppusyksy tuo tullessaan!  Tähän mennessä  jo on rikottu monta ennakkoluuloa ja tehty uusia tuttavuuksia. Hyvä esimerkki molemmista on ensimmäisenä iltanani tapaama Pan; paikallinen ladyboy, ylpeä siitä, ja mahdottoman hyvä tyyppi. Täytyy vain ihailla!

Bangkokin kadut olivat ahtaat ja täynnä ihania ruoka- ja vaatekojuja. Tai sitten takseja ja tuktukeja. Minä asuin pienessä hostellissa kuuluisan Khao San Roadin vieressä, joten ei ollut pitkä matka illan villityksiin. Päivät tallasin lähinnä katuja jalan ja katselin ympärilleni syöden mangosheikkejä ja munanuudeleita kojuista. Ruoka oli aivan mahtavaa, ja todella halpaa.

Suurimpien teiden varsia koristivat kaikenlaiset kultaiset ja valkoiset patsaat, sekä kuninkaalliset. Heidän kuviaan oli ympäri kaupunkia kehystettyina suurilla kultakehyksillä. Matkojen varrella näkyi myös monia upeita temppeleitä ja muita rakennuksia.

Day 1


Saavuin Bangkokiin maanantaina noin kello kaksi. Matkaa oli takana yhteensä viisitoista tuntia, mutta luulin selvinneeni jet lagista mahdollisimman  helpolla, sillä lentoni sujui mukavasti, ja sain nukuttua melkein koko yhdeksän tuntia Istanbulista Thaimaahan. Heti hostellille päästyäni jätin kamat sinne ja lähdin talsimaan lähiympäristöä. Kiertelin kortteleita ja nautin kuumuudesta. Illalla mietein pitkään mihin pitäisi mennä syömään, ja silloin uskaltauduin ensimmäisen kerran maistelemaan katukeittiön kanaa. Se oli ihan super hyvää!

Jet lag painoi kuitenkin silmiäni kiinni, ja päätimn mennä nukkumaan jo kello kymmenen. Kun olin hostellillani, tuli minua ovella vastaan viisi ihanaa miestä Australiasta. Pojat pyysivät minut mukaansa juhlimaan, ja minä ajattelin että ”what the hell, let’s do it!” Matkustimme kuusi ihmistä yhdellä tuktukilla Nana plazaan.  Kuski ei kuitankaan ihan ymmärtänyt, ja vei meidät ensin toiseen plazaan, jossa oli siis tarkoituksena ostaa tyttö mukaansa lasin takaa. Minä tottakai juoksin innolla katsomaan minkä näköisiä tyttöjä siellä on, mutta pojat  eivät tykänneet.

Lopulta pääsimme oikeaana paikkaan, ja siellä otimme muutaman drinksun. Pojat olivat ihan mahtavia, ja meillä oli ihan sairaan hauskaa. Menimme klubille tanssimaan ja yksi pojista ”joutui” tanssibattleen erään toisen turistin kanssa. Lopputuloksesta en tiedä, mutta muut saimme hyvät naurut. Klubin jälkeen pojat alkoivat olla vähän päissän, ja lähdimme etsimään (mitäs muutakaan kuin…) tissibaaria. Pääsimme kadulle, joka oli täynnä niitä. Minä sain toimia tuomarina, ja kävin vilkaisemassa muutamassa ja sain päättää mihin kannattaa mennä. No, minähän olen aina innoissani moisesta, ja löysinkin ”hyvän” paikan. Oli se vähän kiusallista istua siinä rivissä ja katsella kun tytöt heiluivat lavalla tissit paljaana.

Sen jälkeen vaihdoimme taas paikkaa, johonkin, jossa soitettiin live musiikkia. Siellä tutustuimme ihanaan ladyboy Paniin, ja muutamaan muuhunkin ladyboyhin. Ihmisten ilmeet olivat näkemisen arvoiset, kun minä, viisi miestä ja neljä lady boyta lähdimme yhdessä taksilla. Minä menin vielä Panin, muiden leidipoikien  ja Beaun kanssa yhdelle klubille, kun muut pojat menivät nukkumaan. Musiikki oli kovalla minua väsytti kamalawsti, joten noin kello kuusi aamulla otin tuktukin takaisin hostellille. Tässä lähinnä pääkohdat, mutta ilta oli hulvaton!

Day 2


 Aamulla heräsin noin kello kymmenen. Ensitöikseni lähdin taas kiertelemään lähikortteleita, sillä olin unohtanut pakata pyyhkeen mukaan. Ostin matkalla aamupalaksi mangojugurtti shaken. Se riitti oikein hyvin, sillä siinä kuumuudessa ei tehnyt oikein mieli syödä mitään. Kun vihdoin löysin sopivan hintaisen pyyhkeen, painelin hostellille suihkuun jonka jälkeen jatkoin katujen kiertelyä. Vaikka äiti kielsi, ostin silti maailman hienoimmat ja mukavimmat ja parhaimmat HAAREMIHOUSUT! Ihanat pitää päällä, ei hiosta ja ne ovat viileät. Lähes kaikilla paikallisilla ja turisteilla olivat semmoiset. Ei ehkä yhtä överit kun minun, mutta melkein.

Iltapäivällä otin päikkärit hostellin aulassa. Jostain syystä dormeissa ei toiminut ilmastointi kello 11-18, joten siellä olisi ollut mahdoton nukkua. Hotellin aulassa se kuitenkin toimi koko päivän, ja siellä olikin patjoja lattialla joissa ihmiset hengailivat. Osa otti lepoa, jotkut pelasivat korttia, jotkut katsoivat elokuvaa. Aulassa sai myös käyttää nettiä.

Illalla näin vanhaa ala-aste aikaista luokkakaveriani. Hän oli myös lähdössä Aasiaan vaihtoon, Filippiineille, ja matkusti myös Thaimaan kautta. Emme olleet nähneet toisiamme noin kahdeksaan vuoteen, joten juttua riitti pitkälle yöhön. Ihanaa jutella ihmisten kanssa, joiden kanssa tuntee olonsa yhtä mukavaksi kuin nähtäisiin joka päivä.

Thaimaassa yksi must kokeilu oli bukit, ja niitähän me joimme pitkälle yöhön ihan sopivan määrän. Bukit on siis pieni ämpäri, johon voi tilata melkein minkä tahansa drinkin. Pillejä tulee ämpäriin yhtä monta kuin on juojia. Maisteltiin kaikkia ihmeellisiä drinksuja, joista ei oltu ennen kuultu. Ilta oli ihanan lämmin, ja Khao San roadille tuli aina vain lisää jengiä. Keskiyön aikaan alkoi sataa, ja vaikka mpni baari meni kiinni jo kahdelta, pihalla soi musiikki ja ihmiset vain tanssivat sateesa. Upea fiilis, varsinkin jalkahieronnan jälkeen!

Day 3


Viimeinen päivä. Päätin lähteä jalan vieläkin pidemmälle ”tohon suuntaan”, kuin olin ennen käynyt. En päässyt kovinkaan pitkälle, kun aloin jutella erään paikallisen kanssa. Hän kertoi ja ehdotteli minulle paikkoja joissa minun olisi ehkä kiva käydä, ja jotka olivat siedettävän välimatkan päässä. Siinä sitten istuin tuktukin kyydissä ja kiertelin temppeleitä ja muita nähtävyyksiä. Kävin mm. Big Buddhan temppelillä. Ajelin valtion omistamalla tuktukilla, joten ajelun hinta oli huomattavasti alhaisempi kuin tavallisesti. Oli siinä tietysti pieni juju: Minut vietiin kaupan pihaan ja minun piti käydä muka ostamassa kaupasta jotain. Jos kulejttaja toi asiakkaita kauppaan, hän sai siitä hyvästä 5 bahtin bensalipukkeen. En tietenkään ostanut mitään jos ei siltä tuntunut, ja myöhemmin sovimmekin kuljettajan kanssa, että minun ei tarvitse ostaa mitään, kunhan vain viivyn sisällä viitisen minuuttia niin hän saa leiman. Ei minulla ollut mitään sitä vastaan, se oli aika hauskaa, ja kuskini oli tosi mukava. Hän kun sai bensaan rahaa sitä kautta, maksoi kolmen tunnin ajeluni minulle alle kaksi euroa.

Illalla kiertelin vielä vähän lisää jalkaisin, kävin syömässä ja otin viimeisen vilkaisun turistien täytteiseen Khao San Roadiin. Lentoni lähti kello kuusi aamulla, joten hostellilta piti lähteä jo kolmen maissa kohti lentokenttää. Siksi en tehnyt enää mitään erikoista, vaan menin hostellille katsomaan elokuvaa muiden kanssa.

 

Kokemuksena Bangkok oli ihana, ja olen niin onnellinen, että pääsen sinne vielä uudestaan muutaman kuukauden päästä. Ehkä se tarjoaa ensikerrallakin yhtä hyviä kokemuksia! Mutta nyt, Bali!!!
 
En saa laitettua kuvia, mutta niitä näkee naamakirjasta :). Ehkä ensi kerralla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti