On tässä tovi vierähtänyt edellisestä kerrasta. Tässä on sattunut kaikenlaista, mm muutimme pois kotoa. Tällä hetkellä kirjoittelen Guest Housesta, jossa asumme tämän kuukauden. Emme hae vielä täksi kuuksi uutta kotia, koska ensi viikon jälkeen alkaa semester break, ja lähdemme suurin osa reissuun. Minä lähden kahdeksi ja puoleksi viikoksi Kuala Lumpurin kautta reissaamaan läpi Vietnamin! Huikeat fiilikset!
Mutta kuitenkin, tässä Guest Housen netissä on joku suojaus hommeli, jota minun ihana HP ei tunnista, joten nettiin pääsy on TODELLA hankalaa! Sen takia mennyt aikaa edellisestä kerrasta. Tässä kuitenkin kuulumisia jotka kirjoitin jo tämän viikon alussa. Ai niin, KUVAT TOIMII!
"Anteeksi, en ole kirjoittanut yli viikkoon. On ollut vähän vilinää ja vilskettä, eikä ole ollut aikaa istahtaa alas niin pitkäksi aikaa. Nyt onneksi on.
Viime viikonloppuna kävin siis laskemassa koskea eli raftingissa. Se oli ihan superkivaa kun menimme kumiveneellä pitkin kuohuvaa koskea. Opas ei tainnut tykätä meistä kovinkaan paljoa, kun vain kikattelimme koko matkan. Ennen matkaan lähtöä opas piti meille pienen briefingin mitä tuleman pitää, ja mitä meidän tulee tehdä mistäkin käskystä. Meidän piti meloa paljon ja väistellä kallioita sun muuta jännää. Välillä kun jäimme kiinni kiveen, piti hyppiä päästäksemme eteenpäin. Reitillä oli muitakin laskijoita ja törmäilimme välillä toisten kumiveneiden kanssa. Ei hätää, sekin oli vain hauskaa.
Yhteen veneeseen mahtui aina oppaan lisäksi neljä henkilöä. Matka oli yhteensä noin 12 kilometriä pitkä, ja kesti noin 2 tuntia. Puolessa välissä matkaa pidimme tauon, jossa saimme levätä ja ottaa kuvia. Meidän levähdyspaikka oli ihanan vesiputouksen juurella. Olimme muutenkin litimärkiä, joten minä tykkäsin hengailla lähinnä vesiputouksen alla. Maisemat olivat muutenkin ihanat koko reitin. Pelkkää vihreää viidakkoa ympärillä ja vesiputouksia ja kallioita.
Reitin loppuhuipennus oli viimeinen neljän metrin pudotus kumiveneen kanssa. Jännitin sitä ihan kamalasti. Olin varma, että kuolen ja paiskaudun kivikkoon. Niin suuren pelon jälkeen pudotus oli lähinnä pettymys, koska se olikin niin lälly. :D
Laskeuduttuamme alas alkoi kiipeäminen takaisin autolle ylöspäin. Kiipesimme ensin puoleen väliin varmaan sen 200 porrasta, minkä opas sanoi siinä olevan. Siellä oli taas levähdyspaikka, jossa pääsimme suihkuun, vaihtamaan vaatteet ja lopuksi söimme lounasta. Syötyämme lähdimme kiipeämään vähän lisää portaita, toiset vähintään 200 askelmaa. Yhäällä oli voittaja fiilis!
Valmistautumassa
Edellinen ryhmä
Taukopaikalta
Taukopaikalta
Viikolla en oikein tehnyt mitään mielenkiintoista. Shoppailemassa kävin N:n kanssa. Tarkoitukseni oli lähteä vain kaveriksi, eikä ostaa mitään. Mikä oli lopputulos? kaksi paitaa, kengät, mekko ja tuliaisia tuleville pikkuihmisille. Podin huonoa omatuntoa kun olin tuhlannut niiin paljon rahaa. yhteensä jopa 200 000 rupiaa! Sitten N muistutti kuinka paljon se on euroissa.... 16 euroa.
Nyt viikonloppuna olin kiireinen, sillä olimme varanneet koko viikonlopun suorittaaksemme PADI open water diver kurssin. Asuimme viikonlopun parin koulukaverin villalla, koska se oli vähän lähempänä sukelluspaikkaa kun oma asuntomme. Villa oli ihana, ja aloin haaveilla siitä luksuksesta. Aluksi jännitin vierailua, enkä halunnut olla tiellä toisten nurkissa, mutta viikonloppu meni oikein mukavasti. Me teimme mitä huvitti ja makoilimme sukellusten jälkeen rauhassa uima-altaalla kun talon oikeat asukkaat tekivät mitä tykkäsivät, eikä kenelläkään ollut mitään stressiä mistään. Ihanaa.
Sukelluskurssin ensimmäinen päivä meni hyvin. Meidän ryhmässä olin minä, kaksi kämppistäni ja kaksi Saksalaista kaveriani koulusta. Aluksi harjoittelimme altaassa hengittämistä ja muita tärkeitä juttuja mitä täytyy osata vedessä ollessa. Esimerkiksi regulaattorin pois ottaminen ja uudelleen takaisin laittaminen, maskin tyhjentäminen, painovyön poisto ja takaisinlaitto yms. Opitavaa oli paljon, mutta se oli super kivaa. Lopuksi kerrattiin vähän teoriaa.
Toisena päivänä menimme merelle sukeltamaan. Ensimmäisessä sukelluksessa oli syvyyttä vaivaiset 8 metriä, ja harjoittelimme samoja asioita kuin edellisenä päivänä. Se meni oikein mukavasti, ja sen jälkeen maistui ruoka hyvältä. Toiseen sukellukseen valmistauduin myös innolla, ja vielä veneestä mereen kaatuessani olin intoa täynnä.
Sitten tapahtui jotain. Koko sukellus meni täysin pieleen. Aluksi en hallinnut omaa kehoani yhtään, en päässyt sukeltamaan, enkä pysynyt pinnalla. Ahdistuin. Vedessä kaikki näyttää suuremmalta, ja kaikki ihmiset tuntuivat vyöryvän päälleni, josta ahdistuin vielä lisää. Sitten lähdimme sukeltamaan alas, minä tulin hitaasti mutta varmasti. Ahdistuksen takia ehkä hengitys ei pelannut niinkuin piti, joten en päässyt niin hyvin alas kuin oli tarkoitus. Sitten ohjaaja otti minua jalasta kiinni ja kiskoi minut alas, josta ahdistuin vielä enemmän. En tykkää että minuun kosketaan jos olen ahdistunut. Myöhemmin kuulin, että yläpuoleltani oli mennyt vene, ja minulle olisi voinut kai käydä huonosti.
No kuitenkin, koko sukellus meni jotenkin pieleen. Näimme kivoja kaloja ja kaikkea, mutta en pystynyt yhtään keskittymään muuhun kuin tasaiseen hengitykseen mikä oli sillä hetkellä hyvin vaikeaa. Pystyin kuitenkin tekemään kaikki harjoitukset normaalisti hyvin vastahakoiesti kuitenkin. Vihdoin kun vähän rentouduin, painovyöni tippui. Tunsin vain kuinka se valahti ja minä sinkouduin ylös. Yritin kauhoa ja potkia itseäni alas, mutta ei aiuttanut. Pelästyin niin paljon, että sukellukseni oli siltä kohtaa ohi. Ohjaaja huusi minulle veneen ja minä menin veneeseen siksi aikaa kun muut jatkoivat sukelluksen loppuun. Otti niin paljon päähän!!
Viimeinen sukelluskerta on vielä tekemättä, sillä matkalla kotiin toinen Saksalaisista kavereistani joutui onnettomuuteen skootterinsa kanssa. Hän voi hyvin, mutta ruhjeiden takia ei voi mennä veteen. Suoritamme kaikki sen yhdessä ensi viikon tiistaina. Viimeisen viikon aikana on ollut ihan liikaa skootteri onnettomuuksia.....
Diving team!
Pohjalla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti