Vietnam ja Kuala Lumpur

Kahden viikon loma. Tai oikeastaan viikon loma ja siihen päälle viikon oma loma. Enivei, lähdimme ryhmärämän kanssa Kuala Lumpurin kanssa reissaamaan Vietnamiin. Kaksi ja puoli viikkoa, 25 litran reppu, lennot etelä-Vietnamiin ja paluu pohjoisesta. Odotukset oli korkeella!

Kuala Lumpur

Kuala Lumpur oli ihana! Saaran ja mun ensireaktio oli vain haukkoa henkeä kun bussi lähti lentokentältä. Oltiin tultu sivistyksen keskelle! Kuala Lumpurissa oli kävelytiet, roskattomammat kadut ja autoja liikenteessä enemmän kuin mopoja! Ruoka oli myös Kualassa super hyvää. Söimme vain koko viikonlopun intialaista ruokaa, koska sitä sai niin helposti (Little-India) ja se on niiiiiin hyvää. Malesialainen ruoka itsessään ei kerta juurikaan indonesialaisesta eroa.

Kuala Lumpurissa tuli lähinnä vain shoppailtua paljon. Joka päivä kello viisi alkoi sataan vettä, joten ei ollut paljon muita vaihtoehtoja kuin maata kotona, tai pyöriä ostoskeskuksessa. Valitsimme vaihtoehdon numero kaksi. Ihan vain siksikin, että siellä oli KUNNON ostoskeskuksia! Tytöt shoppailivat aikas paljonkin, omiin matkatavaroihin ei sopinut enää yhtään lisää kantamista. Mieli teki kyllä, mutta odottelen Singaporen lomaan.

Kävimme tottakai katsastamassa Kuala Lumpurin kaksoistornit, koska ne ovat kaupungin ainoa nähtävyys. Kävimme myös Saaran kanssa jossain puistossa, jossa oli lintupuisto ja orkideapuisto ja avaruuspuisto ja peurapuisto ja ja ja! Käytiin myös planetaariossa ja National Moskeijassa.

En jaksa kirjottaa, joten tässä vähän kuvia:

Twin Towers

"Annina, Leikitään että sä hyppäät tonne altaaseen"

 

niin....

China Town

Muslimit

Saara <3

Little India

Vietnam

Vietnam oli.... Kokemus. Lensimme Kuala Lumpurista Ho Chi Minh Cityyn, joka on on Vietnamin suurin kaupunki. Tulimme Saaran kassa päivää myöhemmin kuin Sussu ja Hanna, ja päivässä oli jo ehtinyt tapahtua paljon: Hannan laukku varastettiin kun hän oli ylittämässä tietä. Ei ihan paras alku reissulle. Lisäksi uutisoitiin suuresta taifuunista, jonka oli määrä iskeä keski-Vietnamiin Seuraavana päivänä, kuin meidän oli tarkoitus olla siellä. Lennot HCMC:sta oli jo varattu, ja pitkän ja piinaavan pohdinnan jälkeen päätimme silti käyttää ne. Lensimme Da Nangiin, josta otimme heti junan kohti pohjoista. Myrsky alkoi näyttäytyä.

Jäimme Dong Hoissa pois, ja vietimme siellä yhden yön. Otimme hostellilta tourin, ja kävimme katsomassa Paradise Cavea. Ilma ei oikein suosinut, sillä juuri silloin hirmumyrsky iski juurikin Dan Nangiin. Koko Vietnamissa satoi vain vettä. Koko kaksi viikkoa. Tour ei siis ollut kovin onnistunut, sillä vaikka kaivokseen itseensä ei satanut sisälle, muu oheishälinä, kuten uiminen lähteessä piti jättää väliin.

Paradise Cave

 

Dong Hoista matkamme jatkui yöjunalla kohti Hanoita. Hanoissa vietimme vain päivän miettien, mitä teemme seuraavaksi. Niin vähän aikaa jäljellä ja niin paljon tehtävää. Lopulta päätimme hajaantua kahtia. Saara ja Sussu lähtivät katsomaan riisipeltoja, minä ja hanna lähdimme Cat Ba -saarelle katsomaan kauniita masiemia, melomaan ja kalliokiipeilemään. No päin prinkkalaahan se koko juttu meni, kun vettä vaan tuli. Ei siellä voinut kajakoida tai kalliokiipeillä. Maisematkaan ollu niin kovin hienoja kun tausta on harmaa. Ei onneksi muillakaan sen paremmin mennyt :D.

Cat Balta lähdimme takaisin Hanoihin, jossa vietimme yhden päivän ja yön. Silloin vähän meinasi jo aurinko pilkistää jostain raosta. Hengailimme vain ja kiertelimme kaupunkia. Hanoi on itseasiassa ihan kiva kaupunki. Seuraavana iltana otimme yöbussin (partybussin) Cao Bangiin, jossa oli tarkoitus nähdä tytöt. Cao Bang oli tylsä, ja vietimme siellä vain yhden yön. Menimme sinne vain siksi, että sieltä pääsi kiinan rajalla oleville  Ban Gioc vesiputouksille. Niitä on verrattu Victoria Fallseihin, ja kyllä, ne olivat upeat! Plus siistiä oli se, että olisin voinut vain uida Kiinaan.

Meijän partybus. Oli makuupaikat ja diskovalot. Hienoin bussi ikinä!

Ban Gioc

Ban Gioc. Vasemmalla puolella näkyy Vietnam, oikealla Kiina.

Rajalta lähdimme suoraan kohti Ba Ben kansallispuistoa. Puisto oli ihana! Maisemat ja tunnelma oli ihana. Asuimme ihanassa homestayssa ihanan paikallisen perheen luona. Teimme veneretken Babe laken ympäri ja kävimme kajakoimassa. Retkellä kävimme mm. lepakkoluolassa. Se tunne oli ehkä maailman jäätävin, kun kävelet luolan pimeimmässä kohdassa ja kuulet vain kymmenien lepakoiden ininän suoraan yläpuolella. Yhtään ei kuitenkaan päivänvalossa tullut esiin. Vuokrasimme myös polkupyörät, ja pyöräilimme katsomaan taas yhtä vesiputousta. Turistejakaan siellä ei tällä hetkellä juurikaan ollut, ja tämä oli kaikkien ehdoton lemppari kohde Vietnamissa. Babess
a vietimme kaksi päivää, jonka jälkeen matkasimme takaisin Hanoihin ja aamulla lensimme takaisin kotiin.

 

 

 

Pelitauko

Mikä mielikuva jäi Vietnamista? Vietnamin maaseutu ja luonto on niiin kaunista ja puhdasta ja vihreää ja ihanaa. Kaupungit ovat perus-aasialaisia: ruuhkaisia ja likaisia. Vietnamilainen ruoka oli muuten tosi hyvää, mutta jos sinne pitäisi muuttaa, minusta tulisi varmaan kasvissyöjä. Liha oli vähän ällöä. Vietnamilaiset ihmiset ovat vähän kaksijakoisia: Kaikki vauvat ja lapset olivat niiin ihania ja suloisia! Ja iloisia! Ihan ylisöpöjä. Samoin vanhukset! Niin söpöliinejä kaikki! Mutta entä muu väestä siinä välissä (erityisesti kaupunkilaiset). Vietnamilaisissa oli paljon Suomalaisia piirteitä; vain harvaa kiinnosti yhtään auttaa turisteja hädässä, he olivat välillä tosi röyhkeitä. Välillä myös tosi humalassa. Taksikuskit olivat melkein kaikki huijareita.

Se josta ei puhuta

Saatiin junassa peliseuraa

Vietnam on myös pienten muovituolien luvattu maa. Kaupungeissa oli kaikkialla semmoisia lasten kokoisia muovituoleja joilla istuivat niin lapset ja perheet syömässä Ban My:ta, kuin rikkaat pukumiehet juomassa teetä tai kahvia tai pelaamassa Xiangquia (shakin tapaista peliä).

Illallisella. Valitettavasti en saanut kuvaa pukumiehistä tai Xiangquin pelaajista, mutta juurikin tommosilla samanlaisilla tuoleilla istui kaikki. Toiset istui ja joi viinaa.

Yksi asia Vietnamissa oli kuitenkin ylitse muiden. Vietnamilaiset mummelit. Ne ei ole pelkästään söpöjä, vaan myös maailman RETEIMPIÄ! Oikeesti! Joskus 90- tai 80- luvulla kovikset kulki kylillä kantaen stereomankkaa olalla. Vietnamissa mummelit kulkee yhtä retein askelin kantaen yhdellä olalla keppiä, joiden molemmissa päissä roikkuu korit täynnä esim. hedelmiä tai muuta myytävää tavaraa. Siinä saattaa helposti olla yli 10 kiloa tavaraa per kori. Mummelit vaan heittää kein olalle ja alkaa tarpomaan kyliä eteenpäin. Jos välillä alkaa väsyttää, kaivetaan takataskusta muovituoli ja istahdetaan siihen vähän myymään banaania. Sitten kun jaksaa taas, niin keppi taas olalle ja matka jatkuu. PAKKO IHAILLA!